Standup-keikalla oli eilen kiusallinen Suomen hauskin mamujuontaja. Ei ollut hauskaa! Pelkäsin koko esityksen ajan kuollakseni, ettei ilta ehdi loppua ennen kuin hän bongaisi minut kolmannelta riviltä seuraavaksi uhrikseen.

"Miksi he eivät ole opiskelleet? Eivätkö kunnioita maatamme, kieltämme, meitä? Ulos joutavatkin!". Ongelma on vain se, että missään muussa maailman kolkassa ei puhuta tätä meidän kaunista kieltämme eikä tätä opi muuten kuin saamalla siihen koulutusta.

"Opettaja, mitä sinä sanot, minä menen?"

Olen asunut Helsingissä niissä vuokrataloissa, missä siirtotyöläiset, valtavan kokoiset ja ääniset itäeurooppalaiset rakennusmiesporukat asuvat keskenään ilman vaimojensa ja lapsiensa luomaa rauhaa. Olen ollut se vihainen naapurin täti, joka olen näyttänyt heille kädestä pitäen, mitä roskakatoksen kierrätyskyltit tarkoittavat ja seuraavana päivänä...

Vuosikymmenestä toiseen työttömiä käsketään menemään töihin. Milloin tulee se aika, jolloin työnantajia käsketään heitä ottamaan? Milloin isot kunnat, yritykset, virastot, koulut kirjoittavat maahanmuuttajataustaisille ja osatyökykyisille osoitettuja ilmoituksia, joissa lukee:

"Miksi joku lähettää hakemus, jos ei halua työ?", maahanmuuttajaopiskelijani ihmettelevät, kun kerron heille työnhaun valmennuksessa, että en itsekään aina vastaa työhakemuksiin. Vastaan vain niihin, jotka on selvästi osoitettu minulle tai organisaatiolleni. Jos ehdin sitäkään!

Suomessa työskentelee kymmeniä tuhansia ihmisiä työperusteisella oleskeluluvalla. Kun heiltä loppuvat työt, heillä on hallituksen uuden muutoksen jälkeen vain 3 kuukautta aikaa löytää itselleen uusi työpaikka.

Vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen aikana kielitaidon tavoitetason B1.1 saavuttaa noin 25 - 30 %.